Yksin asuvien palvelutarpeen kartoittaminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

Jätin valtuustoaloitteen yksinasuvien palvelutarpeen kartoittamiseksi hyvinvointialueella aluevaltuuston kokouksessa 16.4.2024.

Yksin asuvien määrä on kasvanut 1990-luvulta alkaen merkittävästi. Jo lähes puolet asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. THL:n yksin asuvien hyvinvointia tarkastelevan raportin mukaan yksin asuvilla menee koko väestöä huonommin useimmilla mittareille mitattuna. Esimerkiksi työllisyysaste on matalampi, toimeentulo niukempaa, toiminta- ja työkyky huonompi ja kuolleisuus suurempaa. Samoin yksinäisyys, psyykkinen kuormittuneisuus ja masentuneisuus ovat yleisempiä, kuten myös tupakointi ja runsas alkoholin käyttö.

Julkisten palvelujen osalta yksin asuvat ovat yliedustettuina ainakin toimeentulotuen, päihdepalvelujen ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaissa. Iäkkäiden palveluissa yksin asuminen lisää asumis- ja kotipalvelujen käyttöä sekä myöhemmin laitosasumiseen päätymisen riskiä.

Kansallisen muistipalvelupolku-hankkeen loppuraportissa todetaan, että yksin asuvat ikääntyvät hakeutuvat muistitutkimuksiin liian myöhään ja siten myös saavat diagnoosin viivästyneesti. Yksin asuvan kohdalla kokonaisvaltainen tilanteen huomioiminen korostuu ja vaikka asiakas kieltäytyisi tarjotuista palveluista, tulisi jonkinlainen yhteys pitää yllä tilanteen seuraamiseksi muun muassa sairauden etenemisen ennakoimiseksi ja edunvalvonnan järjestämiseksi. Yksin asuva muistisairas saattaa tarvita jo varhaisessa vaiheessa erilaisia tukimuotoja pärjätäkseen kotona.

Myös esimerkiksi päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen kotiutumisen edellytyksenä on, että potilaalla on saattaja kotiin lähtiessä ja kotona aikuinen seurana seuraavaan päivään. Iästä riippumatta ongelmaksi voivat muodostua konkreettiset avuntarpeet, kuten haavasidosten vaihtaminen. Toisen ihmisen on helppo vaihtaa vaikkapa selässä olevat haavasidokset, mutta ilman toisen apua se on vähintäänkin haastavaa, ellei mahdotonta.

Nyt vallalla oleva käsitys siitä, että yksinasuvilla ei ole erityisiä tarpeita perustuu siihen, että palvelutarvetta ei ole kartoitettu. Yksinasuvien määrän kasvaessa hyvinvointialueella olisikin keskeistä kirjata yksinasuminen taustatietona ja sen jälkeen selvittää, millaista apua, tukea ja palveluja yksinasuvat tarvitsevat.

Erot yksin asuvien joukon sisällä ovat suuria, eikä kaikilla yksin asuvilla ole erityisiä palvelutarpeita. Oleellista on kuitenkin tunnistaa, että tässä väestöryhmässä tarve erilaisille palveluille on korostunut. Siksi me allekirjoittaneet esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kartoittaa yksinasuvien palvelutarvetta.

Lähteet:

THL. 2023. Yhdessä muistisairaan henkilön parhaaksi. Kansallisen muistipalvelupolku -hankkeen loppuraportti. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147910/RAP2023_013_Yhdess%C3%A4%20muistisairaan%20henkil%C3%B6n%20parhaaksi%2005122023%20s_korjattu%20080224.pdf?sequence=4&isAllowed=y 

THL. 2014. Yksin asuvien hyvinvointi Mitä tällä hetkellä tiedetään? Työpaperi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116768/URN_ISBN_978-952-302-266-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y